Näkökulma koulutukseen eroaa puolueiden ohjelmissa.

Puolueiden ohjelmissa koulutuksen tärkeyttä korostetaan laajasti. Yhteisiä nimittäjiä eri puolueiden ohjelmissa ovat esimerkiksi perusopetuksen rahoituksen turvaaminen sekä oppimisen tukeen liittyvät vaatimukset. Mutta erojakin puolueiden koulutuspoliittisissa ohjelmissa löytyy.

Puolueet voidaan jakaa koulutuspoliittisten kirjausten perusteella konservatiivisiin ja liberaaleihin. Liberaalissa koulutuspolitiikassa uudistetaan opetusmenetelmiä, painotetaan eritaustaisten henkilöiden tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia ja tuetaan eri oppilaitosmuotojen yhteistyötä. Konservatiivit puolestaan korostavat perinteisiä opetusmenetelmiä, korostavat koulutusrakenteiden säilyttämistä eikä niinkään korosteta koulutuksen tasa-arvoa edistävää tehtävää.

Puolueohjelmien perusteella perussuomalaiset ja kokoomus edustavat puolueiden konservatiivista laitaa. Perussuomalaiset palauttaisivat opettajien auktoriteetin, kieltäisivät mobiililaitteet, ja palauttaisivat perinteiset kirjat oppimateriaaleiksi. Puolue suhtautuu kielteisesti maahanmuuttajataustaisten lasten kouluttamiseen. Puolueen mielestä kotouttaminen ei ole koulun tehtävä. Opetussisältöinä tulee olla suomalainen kulttuuri ja suomalaiset arvot. Myös ammatillisessa koulutuksessa pitää palata takaisin perinteisiin opetusmenetelmiin, ja ammatillinen peruskoulutus voitaisiin lyhentää kaksivuotiseksi. Ammatillista väylää ei välttämättä tarvitse päästä jatko-opintoihin, mikä asettaa ammatillisen koulutuksen alempiarvoiseen asemaan muun koulutuksen rinnalla.

Kokoomus on koulutuspolitiikassaan pari piirua liberaalimpi. Puolue painottaa perusopetuksen rahoitusta ja laatua. Erilaisten oppijoiden tukeen tulee kiinnittää huomiota. Maahanmuuttajalasten koulutusmahdollisuudet pitää varmistaa ja sukupuolittuneita ohjauskäytänteitä tulee purkaa. Opetusmenetelmissä digitalisuutta voidaan lisätä. Merkittävämpiin rakenteellisiin uudistuksiin puolue ei ole valmis. Ammatillisella koulutuksella ja lukiokoulutuksella on eri tehtävät, ja niitä pitää kehittää erillisinä koulumuotoina.

Keskustapuolue, Kristillisdemokraatit, Vihreät ja RKP sijoittuvat konservatiivi – liberaali akselin keskivaiheille. Kristillisdemokraatit on näistä ehkä konservatiivisin. Puolue lähtee toteuttamaan koulutuksen kurinpalautusta, siis tulisi palata ainakin osittain johonkin vanhaan. Opettajien tulee olla päteviä ja oppimisen eriarvoistuminen pysäytettävä. Myös maahanmuuttajataustaisten koulutukseen tulee kiinnittää huomiota. Lähiopetuksen määrä on turvattava, mutta myös erilaisiin osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintoihin pitää kiinnittää huomiota. Kokoomuksen tavoin Ruotsalainen kansanpuolue on konservatiivinen sikäli, että se korostaa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksenerilaisia tehtäviä. Puolue on kuitenkin valmis kehittämään koulutusta ja pedagogisia menetelmiä. Myös digitaalisia ympäristöjä voidaan hyödyntää koulutuksessa. Maahanmuuttajilla tulee olla madollisuus koulutukseen ja koulun tulee ehkäistä ennakkoluuloja, sukupuolisyrjintää, rasismia ja kiusaamista.

Keskusta korostaa kaikkien mahdollisuutta opiskella niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Etäopetusta voidaan kehittää kokemukseen ja tutkimukseen pohjautuen. koulutuspoliittisessa ohjelmassa koulutuksen tasa-arvoisuutta. Suomi tulee saada jälleen osaamisen huipulle kansainvälisesti. Vihreät vaatii koulutukselle riittäviä resursseja, yksilöllistä opetusta ja opettajien työrauhaa. Ulkomaalaistaustaisten lasten eteneminen koulutuksessa tulee turvata. Puolue kiinnittää huomiota erityisesti poikien lukemisinnostukseen. Tässä voidaan käyttää hyväksi kirjoja tai uudentekniikan tuomia mahdollisuuksia.

Koulutuspolitiikan liberaalimpaan siipeen kuuluvat SDP ja Vasemmistoliitto. SDPn "Suomi sivistyksen ja osaamisen huipulle"-ohjelmassa korostetaan jokaisen oikeutta koulutukseen riippumatta taustasta, asuinpaikasta tai taloudellisesta tilanteesta. Ulkomaalaistaustaisille tulee varmistaa vahva kotimaisten kielten koulutus. Myös SDP kiinnittää huomiota poikien oppimiseen. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen opetuksellinen yhteistyö ja eri tutkinnon osien yhdistäminen on oltava entistä helpompaa. Merkittäviä asioita ovat alueellinen työvoiman tarve ja vahva yleissivistys. Myös vasemmistoliitto tukee ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyötä alueelliset tarpeet huomioiden. Lukiodiplomi tulisi ottaa käyttää kaikissa lukioissa. Vasemmistoliitto suhtautuu myönteisesti osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa osaamisen saavuttamisen monipuolisuutta. Vasemmistoliitto korostaa koulutuksellista tasa-arvoa eritaustaisten opiskelijoiden kesken. Koulutus on kannattava investointi niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Like Nyt -puolue mainitsee ohjelmassaan ainoastaan, että ongelmiin, kuten kiusaamiseen tulee puuttua ja että Suomen koulumenestys on enää vain myytti.

Puolueiden koulutuspoliittiset näkökulmat eroavat erityisesti suhtautumisessa pedagogisiin uudistuksiin sekä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyöhön. Lisäksi suhtautuminen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kouluttamiseen sekä koulutuksen tehtävään edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa erottavat puolueita. Puolueiden ohjelmissa eroavaisuudet voivat näyttää pieniltä, mutta käytännön politiikan toteutuksessa sekä lainsäädäntätyössä erot korostuvat. Tämän olemme huomanneet esimerkiksi nykyisen hallituksen toimissa.

Jari Laukia

Filosofian tohtori.

Kerava