Tarvitsemme kunnianhimoisempaa talouspolitiikkaa.

Suomen hallitus tähtää talouspolitiikassa velkasuhteen pienentämiseen. Velkasuhde tarkoittaa velan määrää suhteessa bruttokansantuotteeseen. Taloudellista kasvua mitataan usein bruttokansantuotteella. Hallitus pyrkii pienentämään velkasuhdetta vähentämällä julkisia menoja. Julkisten menojen sopeuttaminen tuloihin onkin paikallaan. Julkisten menojen vähentämisessä tosin joudutaan aina kysymään, keneltä otetaan ja keneltä ei. Velkasuhteen taittamiseen tarvitsemme myös taloudellista kasvua.

Lyhyellä aikavälillä kasvu saadaan aikaan kotimaisen kysynnän kautta. Korkojen lasku ja oletettava ansiokehitys tuovat pieniä myönteisiä signaaleja tähän suuntaan. Leikkaukset puolestaan voivat hiukan vähentää kotimaista kysyntää. Pitkällä aikavälillä tarvitsemme uutta kestävää talouspolitiikkaa. Taloudellisen kasvun tulee tapahtua luonnon kestokyvyn kannalta kestävästi ja taloudellisesti kannattavasti. Tuotannon kasvu ei voi aiheuttaa neitseellisten raaka-aineiden käytön lisääntymistä eikä ympäristön kannalta haitallisten päästöjen lisääntymistä. Tarvitsemme kestävän kehityksen ja kiertotalouden innovaatioita. Tässä toiminnassa elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja muun koulutuksen sekä tutkimuksen yhteistyö on aivan olennaista. Tarvitsemme maahanmuuttoa paikkaamaan alhaisen syntyvyyden ja väestön ikääntymisen aiheuttamaa huoltosuhteen heikkenemistä. Tarvitsemme maahanmuuttoa lisäämään kotimaista kysyntää, tekemään työtä ja yrittämään Suomessa. Valtiovallan tulee tukea, kannustaa ja kirittää näitä toimia. Myös kansainvälisesti Suomi voi olla ympäristön kannalta kestävän talouskehityksen kärkimaita.

Jari Laukia

Filosofian tohtori

Kerava

Julkaistu Helsingin sanomissa 13.9.2024.